maanantai 16. syyskuuta 2013

Vuohitilaa koskevia määräyksiä

Tuomirannan farmi aloitti vuohitilana 28.6.2005. Tämä on oikein virallisissa asiakirjoissa oleva päivämäärä. Jos nimittäin Suomessa ottaa lemmikiksi eläimen, joka lasketaan tuotantoeläimeksi, pitää rekisteröityä eläintenpitäjäksi. Vuohien pitäjän on pitänyt rekisteröityä vuodesta 1997 alkaen. Rekisteröitymisen myötä viranomaisilla on kattavammin tietoa siitä, että missä paikoissa tiettyjä eläimiä pidetään. Se helpottaa tiedottamisessa ja jos maahamme iskee tarttuva eläintauti, tieto auttaa suunnittelemaan toimenpiteitä, jolla tauti pidetään kurissa.

Viranomaistaholta tulee myös rekisteröityneelle eläintenpitäjälle tiedotteita ajankohtaisista asioista ja koulutuksista. Itsekin olen ollut mukana Maa- ja metsätalousministeriön (nyk. Evira) järjestämässä koulutuksessa, joka käsitteli korvamerkkejä, rekisteröintiä, siirtoasiakirjoja, valvontaa, sanktioita ja tautivastustusohjelmia. Mulla on koulutuksen muistiinpanot vieläkin tallessa, vaikka koulutus oli jo marraskuussa 2005. Koulutus oli avartava ja mielenkiintoinen, vaikka edelleenkin meillä on vuohien korvamerkit pöytälaatikossa kirjekuoressa eikä korvissa, kuten pitäisi.

Niin, vuohilla pitäisi siis olla korvamerkit korvissa. Tämä siksi, että viranomaisten pitää pystyä aukottomasti tunnistamaan kukin eläin. Ennen 9.7.2005 syntyneillä vuohilla (eli meillä Onni ja Soma) riittää yksi korvamerkki toisessa korvassa. Se on puoli senttiä x muutama sentti oleva v-kirjaimen muotoinen metallinkappale, jossa on terävä piikki. Pihtien puristusvoimalla merkin piikki lävistää vuohen korvan ja merkki jää siihen roikkumaan. Merkki kertoo, miltä tilalta eläin on kotoisin ja toinen numerosarja kertoo mikä yksilö on kyseessä.

Tuon ajankohdan jälkeen syntyneillä vuohilla (meillä Voitto-Viljami) pitää olla kummassakin korvassa korvamerkki. Toinen merkki on päämerkki, joka kertoo mistä maatilasta on kyse ja toinen merkki on apumerkki, joka yksilöi eläimen juuri siksi tietyksi. EU:n tasolta tulee määräykset siitä, että mitä kaikkia tietoja ja numerosarjoja merkeissä pitää olla. Meillä olevat Voitto-Viljamin merkit ovat muovisia ja kooltaan 3,7x3,3cm. Näistä merkeistä löytyi oikein kuvakin Eviran sivuilta:



Meillä siis korvamerkit eivät ole vuohien korvissa, vaikka pitäisi. Perusteluni siihen ovat eläinsuojelullisest. Eläväiset vuohet ja korvissa roikkuvat merkit eivät ole hyvä yhdistelmä. Korvamerkki nimittäin aiheuttaa jo laittovaiheessa tarpeetonta kipua vuohelle. Lisäksi se saattaa takertua kiinni johonkin ja koko vuohen korva voi repeytyä. Eikä tämä ole mitään meikäläisen mielikuvitusleikkiä. Tuossa mainitsemassani koulutuksessa Pro Agrian luennoitsija nimittäin kertoi, että korvamerkkien kanssa on ollut paljon ongelmia. Niistä on raportoitu ministeriöön, lähetetty kuvia repeytyneistä korvista jne. TE-keskuksen luennoitsija toi esille, että oikeasti korvamerkkijärjestelmä ei aukottomasti mahdollista eläinten tunnistamista. Jos koko korva repeytyy, uutta merkkiä ei ole mahdollista laittaa tilalle, eikä tunnistaminen merkin perusteella onnistu.

Vaikka meillä onkin sorruttu tämänkaltaisiin laittomuuksiin, olen silti pitänyt tärkeänä rekisteröityä vuohitilaksi ja pääsääntöisesti noudattanut määräyksiä. Suomessa jotkin säädökset tuntuvat nipottamiselta mm. eläintenpidon yhteydessä. Toisaalta, ja varmasti juuri tämän nipottamisen edesauttamana, meillä Suomessa ruoka on yleensä erittäin turvallista eikä täällä riehu tarttuvia eläintauteja. Rekisteröityminen tuo mukanaan myös paljon hyviä asioita, kuten ajankohtaista tietoa asioista ja eläinten olojen valvontaa. Minulle on tärkeää, että eläimillä on hyvät oltavat ja on hyvä, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota.

2 kommenttia:

  1. Kiitokset farmarille tärkeästä tekstistä! Eikös tästä korvamerkkiasiasta ollut adressikin (tai muu vastaava) jo vuosia sitten? Myös rva:n mielestä korvamerkit ovat ylipäätänsäkin aika alkukantainen tunnistustapa nykyaikana, kun on olemassa mikrosirut ja muut sellaiset. Tätä asiaa olisi vuohien kohdalla ehdottomasti syytä kehittää edelleen.

    VastaaPoista
  2. Jep, korvamerkkiadressi oli jo vuosia sitten. Kyseinen adressi löytyy yhä osoitteesta: http://koti.japo.fi/~suviand/adressi.html

    Tuolla adressissa on kuviakin eläimistä, joiden korvat ovat repeytyneet.
    Ehdottomasti eläinystävällisempi tunnistusmenetelmä olisi tarpeen. Sen puuttuessa meillä rikotaan määräyksiä.

    VastaaPoista