maanantai 23. syyskuuta 2013

Vuohien historiaa ja uskomuksia

On ihan jännää tietää mitä kaikkea omien lemmikkien lajihistoriaan kuuluu. Siksi nyt tietoa vuohien historiasta ja monista uskomuksista, joita vuohiin on vuosien saatossa liitetty.

Ihminen on pitänyt vuohia jo 7000-9000 vuotta. Vuohi onkin siis todennäköisesti ensimmäinen lypsettävä kotieläin, joka ihmisellä on ollut.

Viikingit pitivät vuohia arvossa. Viikinkijumala Thorin vaunuja vetivät vuohet ja Valhallassa asui kuttu, joka lypsi simaa. Tämän jälkeen keskiajalla vuohien tarina synkkeni.

Vuohet ovat saaneet kristinuskon myötä osakseen vihaa. Esimerkiksi sana syntipukki on peräisin Raamatusta. Teoksessa kerrotaan myös, että viimeisellä tuomiolla erotellaan toisistaan hyvät lampaat ja pahat vuohet. Keskiajalla vuohien uskottiin kuiskivan rivouksia pyhimyksille. Vuohi nähtiin pahana eläimenä.

Roomalaisen mytologian fauneilla oli miehen yläruumis ja yleensä vuohen sorkat ja jalat. Nämä taruhahmot olivat riettaita ja pahiksia ja uskotaankin, että kun Raamatun paholaista kuvataan sorkalliseksi sarvipääksi esimerkiksi maalaustaiteessa, on esikuvana voinut alunperin olla fauni, tai kreikkalaisen mytologian satiiri. Tämäkään ei varmasti ole lisännyt uskoa vuohen hyvyyteen.

Suomessa vietetään yhä Nuutinpäivää. "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen vie," sanoo sananlasku. Ennen joulupukin aikaa oli tavallista, että nuuttipukki kierteli talosta taloon, ryyppäsi ja pelotteli lapsia. Nuuttipukilla oli tuohinaamari ja vuohen sarvet. Jälleen vuohi oli ei-niin-positiivinen hahmo.

Kielenkäytössä Joulupukki on lasten silmissä varmasti erityisen positiivisia tuntemuksia herättävä hahmo, vaikkei nykyulkomuodossa vuoheen viittaavaa juuri olekaan, korkeintaan parta. Sen sijaan huoripukki, valepukki, kantelupukki ja jo mainittu syntipukki eivät taaskaan tuo vuohta esille kovin positiivisessa valossa.

Vuohesta puhutaan köyhän miehen lehmänä. Se kun tuottaa maitoa syömäänsä ruokaan nähden paljon enemmän kuin lehmä. Se myös selviää karuissa olosuhteissa. 1800-luvun Euroopassa tehomaatalouden kehitys alkoi ja vuohen kasvatus väheni. Vuohta pidettiin yhä enemmän vain köyhillä maaseutualueilla. Vuohien kasvattajat sijoitettiin sosiaalisessa hierarkiassa alas. Suomessakin elantonsa vuohista saivat yleensä vain sellaiset viljelijät, joilla ei ollut varaa pitää lehmää.

Aasiassa vuohiin suhtauduttiin positiivisemmin. Vuohi on yksi niistä eläimistä, joille Buddha nimesi kullekin oman vuoden. Buddha toivoi, että kukin eläin vuorollaan hoitaa maan ja sen asukkaiden asioita luonteensa ja kykyjensä mukaan. Tämän jälkeen Buddha itse lähti maan päältä. Vuohen vuonna syntyneet perivät uskomuksen mukaan vuohen luonteenpiirteitä ja ovat diplomaattisia, toiset huomioon ottavia, ystävällisiä, hyväsydämisiä, luovia, taiteellisia ja pikkutarkkoja. Seuraava vuohen vuosi on 2015.

Vuohenmaidon on uskottu parantavan. Sitä on käytetty hoitamaan tuberkuloosia, reumatismia ja korvasairauksia. Lisäksi siitä on uskottu olevan apua ihottumaan. Vuohen nahasta saatiin monenlaisia tarvikkeita. Esimerkiksi siitä valmistettua säämiskää käytettiin kalliiden vaatteiden materiaalina ja kiillotukseen. Vuohien sarvista saatiin esimerkiksi lusikoita ja pukin karvaa käytettiin köysien valmistamiseen ja muuta vuohenkarvaa harjoihin ja siveltimiin.

Suomalaista kahvikansaa saattaa kiinnostaa tarina, jonka mukaan vuohi on löytänyt kahvin. Kertomuksen mukaan paimenet vartioivat arabialaisten vuohiensa laumaa. Eräänä iltana vuohet eivät tavalliseen tapaansa menneetkään illalla nukkumaan, vaan jatkoivat vauhdikkaita leikkejään pitkälle yöhön. Tämä alkoi toistua joka ilta ja se herätti paimenten huomion. Paimenet kiinnittivät huomiota siihen, että vuohet syövät punaisia marjoja tuntemattomasta pensaasta. Paimenista yksi maistoi marjoja, mutta piristävää vaikutusta ei tullut. Turhautuneena hän viskasi marjat nuotioon, jossa ne paahtuivat ja alkoivat tuoksua. Kun nuotio sammui, paimen keräsi paahtuneet marjat, murskasi ne kuumaan veteen ja maistoi uudelleen. Pian hän huomasi piristyvänsä samaan tapaan kuin vuohet. Kyseessähän oli tietenkin kahvi.

Lähteet: Tuomirannan farmin verkkosivu, Wikipedia, helsinki.fi:Vuohi Sastamalassa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti