perjantai 29. kesäkuuta 2018

Raulin syntymäpäivä

Cockerspanieli Rauli muutti meille kaksivuotiaana ja tästä tapauksesta tulee elokuun lopussa kuluneeksi viisi vuotta. Luin juuri blogipäivityksen vuodelta 2013 "Täs on Rauli, moi!" Siinä kommenteissa kerron, että tyyppi on älykäs, mutta ärsyttävä, sillä se osaa avata portin.


Tämä asia ei ole viidessä vuodessa muuttunut. Rauli laajentaa edelleen reviiriään. Se ei varsinaisesti karkaa, mutta menee porttien läpi ja aitojen ali. Se touhottaa laajemmalla alueella, eikä enää ole yhtä tottelevainen kuin meille muuttaessaan. Se tulee kyllä, kun sitä huudetaan, mutta viive kuulohavainnon ja toiminnan välillä on melko pitkä.


Mitenkään aivan ongelmaton tämä kulunut viisi vuotta ei ole ollut. Rauli tulee muiden eläinten kanssa toimeen vain rajoitetusti. Se oli välillä todella huonossa kunnossa ja epäiltiin jo, ettei se selviä. Sitten löytyi kilpirauhasen vajaatoiminta ja siihen lääkitys. Nyt sairaus pysyy kurissa, kesällä paremmin kuin talvella, sillä kilpirauhasen vajaatoimintaa kärsivän lämmönsäätely ei oikein toimi.


Raulilla on myös muita pienempiä vaivoja, jotka todennäköisesti selittyvät pitkälti kilpirauhasen vajaatoiminnalla. Pojalla on kuivat silmät ja niitä pitää päivittäin hoitaa. Sen turkki on huono ja hilsettä tulee helposti, samoin korvat ovat herkät saamaan infektioita. Ajoittain Rauli juo tosi runsaasti ja sitten vaiva taas helpottaa. Syytä tähän ei oikein eläinlääkärinkään kanssa löydetty.


Rauli taitaa kuitenkin olla suht tyytyväinen elämäänsä. Se tykkää kovasti rapsutuksesta ja sylissä olosta. Sillä on oma rakas possu-lelunsa, jota se kuljettelee ympäriinsä ja myös vartioi. Rauli nauttii lenkkeilystä, laiskottelusta ja ruuasta. Viimeisintä pitää kuitenkin rajoittaa, sillä poika pulskistuu helposti kilpirauhasen toimintavajauksen vuoksi.


Perusterve cockeri elää 13-14 vuotta. Mutta tämä meidän karvakamukin on jo ehtinyt seniorikansalaisen ikään, Rauli nimittäin täytti tällä viikolla seitsemän vuotta. Onnea!

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Elvis 10 vuotta

Niin se aika rientää. Corgiherra Elvis täytti eilen pyöreät kymmenen vuotta. Tilaisuutta juhlittiin pienessä piirissä ja Elvikselle laulettiin synttärilaulu. Lahjaksi Elvis sai herkkuja ja niskaansa punkkikarkotetta.


Tänä kesänäkin Elvikseltä on löytynyt jo pari punkkia. Kun inha otus pääsee kaivautumaan paksun turkin sisälle, sitä ei niin vain huomatakaan. Yleensä punkki pääsee lihomaan isoksi ennen kuin se huomataan. Mutta nyt pitäisi seuraavat monta viikkoa olla Elvikselläkin punkkivapaata.


Syntymäpäiväsankari Elvis

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Luokkaretkellä

Lähikoulun eskarit, eka- ja tokaluokkalaiset tekivät tällä viikolla luokkaretken Tuomirannan farmille. Halusin, että tilanne säilyy hallinnassa, on toiminnallista, eikä ole epämiellyttävää tai pelottavaa eläimille. Siksi toiminta vaati suunnittelua etukäteen ja ihmisten värväämistä orjatöihin.

Aamupäivällä puliseva lapsijono neljän aikuisen kanssa marssi portista sisään. Kerroin, että eläinten kanssa on aina oltava rauhallisesti, jotta eläimet eivät pelästy. Pelästynyt eläin voi purra, raapia, potkaista, puskea ym. Monet lapset tiesivätkin sen - kotona oli hevosia tai koiria.

Sen jälkeen mentiin katsomaan eläimiä. Ensin ihmeteltiin kanoja. Lapset kyselivät nimiä ja hautominen munasta tipuksi kiinnosti paljon. Vuohia katseltiin myös ja juteltiin niistä. Rauli-koira oli pihalla hihnassa ja sitä sai rapsutella myös.

Nyt oli toiminnallisen osuuden aika. Pyysin koulun aikuisia jakamaan lapset ryhmiin niin, että jokaisella aikuisella oli lapsiryhmä mukanaan. Ryhmän kanssa kierrettiin neljä toimintapistettä. Kaikki ryhmät kiersivät jokaisen pisteen ja jokainen pääsi halutessaan lähempään tuttavuuteen eläinten kanssa.

Yhdessä paikassa lapset tapasivat marsut. Marsuille sai antaa voikukan lehtiä ja ainakin yksi ryhmä halusi myös silittää marsuja. Erityisesti pienimpiä lapsia marsut kiinnostivat kovasti. Maltti ja Valtti käyttäytyivät mallikkaasti. Ne ovat tulleet uteliaammiksi ja rohkeammiksi sen jälkeen, kun niiden uusi koti näkyvällä paikalla valmistui.

Toisella pisteellä lapset tapasivat Urho-possun. Tämä taitava poika soitteli pianoa ja sai palkaksi rusinaa ja omenaa. Lapset katsoivat touhua portin takaa. En päästänyt lapsiryhmää ihan Urhon lähelle, ettei se ahdistu suuresta määrästä arvaamattomaan käyttäytyviä pieniä ihmisiä. Lapset saivat kuitenkin antaa Urholle kädestään omenaa. Se piti tehdä rauhallisesti, sillä äkkinäisistä liikkeistä pelästyy ensin possu ja sitten lapsi. Kaikki eivät uskaltaneet laittaa kättä riittävän alas, jotta Urho ylettyisi omenapalaan. Silloin Urho pomppasi ylemmäs, jotta sai omenan. Osa pudotti omenan, kun ei rohkeus riittänytkään. Urho onneksi ottaa kädestä ruuan aina tosi nätisti, eli ei tarvinnut pelätä, että se puree.

Samalla kertaa lapset pääsivät rapsuttamaan Elvis-koiraa.

Kolmannella pisteellä lapset pääsivät harjaamaan vuohta. Soma on kaksikosta rauhallisempi ja rohkeampi, joten se söi ruohoa hihnassa ja nautti harjauksesta. Osa lapsista silitti Somaa. Tässäkin piti orjatyövoimaa olla Soman lähellä. Soma on nimittäin todella kiltti, mutta juokseville ja metelöiville lapsille ja koirille Soma näyttää sarviaan. Kun lähellä on tuttu aikuinen ja lapset pysyvät rauhallisena, ei Somaa pelota. Lapset olivat innoissaan harjaamisesta.

Neljännellä pisteellä lapset pääsivät keräämään munia kanojen pesistä. Jokainen sai kerätä yhden munan. Se laitettiin pieneen purkkiin, jonka lapset saivat mukaansa. Piparminttu-kana kökötti juuri tuolloin pesässä ja lähes kaikki halusivat kerätä munan sen vierestä. Yleensä meillä tulee 3-6 munaa päivässä, mutta nyt pesistä löytyi yhtä monta munaa, kuin luokkaretkellä olevia lapsiakin oli. Merkillistä....

Joku lapsista suunnitteli, että aikoo hautoa munasta poikasen. Montakohan munaa hajosi jo koulupäivän aikana?

Sitten lapset söivät eväät ja lähtivät tarpomaan takaisin koululle. Koulun aikuiset epäilivät, että nyt joka toinen lapsi haluaa minipossun lemmikiksi. Noh, toivottavasti toive ei toteudu, sillä minipossu ei ole mikään ihan helpoin lemmikki.

Tällainen päivä tällä kertaa. Suuri kiitos päivän onnistumisesta orjatyövoimalle! Ilman teitä ei toiminnallisuus ja järjestyksen ylläpito olisi onnistunut.