Tämä kesä on ollut todella kuiva ja kuuma. Hellepäiviä on ollut ennätysmäärä ja sadepäiviä tuskin lainkaan. Se on vaikuttanut kasvien kasvuvauhtiin ja esimerkiksi heinäsato on monin paikoin jäänyt vain murto-osaan normaalista. Uutisista olemme saaneet lukea, että monilla tiloilla joudutaan teurastamaan karjaa, sillä heinä ei riitä. Se on aika karmeaa.
Meillä ei noita heinien syöjiä ole montaa. Marsut popsivat heinää melko pienen määrän, onhan niiden elopainokin vain siinä kilon luokkaa. Vuohi puolestaan syö heinää noin kilon päivässä, eli meillä menee sen laskukaavan mukaan kaksi kiloa heinää joka päivä. Se on melko pieni määrä.
Meillä saatiin tänä vuonna poikkeuksellisen hyvä heinäsato. Toki sen eteen tehtiin aika hurjasti töitä, oli monenlaisia ongelmia ja heinätyöt saatiin päätökseen vasta elokuun alkupuolella.
Meillä on nostettu heinät seipäille siinä juhannuksen korvilla. Nyt se olisi ollut ihan turhaa, sillä heinä ei ollut kasvanut vielä keskikesän juhlaan mennessä riittävästi. Piti odotella. Seuraava ongelma oli siinä, että näillä seuduin taitaa olla vain yksi farmari, jolla on toimiva vanhanaikainen niittokone. Paitsi että se kone hajosi tarinan mukaan nyt lopullisesti, eikä meidän heinä siinä vaiheessa ollut vielä nurin. Ei auttanut kuin soitella naapurusto ja tutun tutut läpi ja kysellä niittokoneen perään. Ei sellaista löytynyt. Jollain oli joskus ollut, mutta se oli myyty toiselle puolelle maata, jätetty ruostumaan ulos 30 vuotta sitten tai muuta vastaavaa. Raivostuttavaa.
Sitten yritettiin niittää viikatteella. Aivan tuhoon tuomittu juttu. Hirveää, hidasta, hikistä ja tehotonta työtä. Myöskään trimmerillä työ ei sujunut, varsinkaan, kun em. laite oli mäsä. Lopulta löysimme 150 km päästä vetävän niittokoneen, joka leikkasi kerralla 180 cm leveän alueen heinää. Vuokrasimme sen pariksi päiväksi ja sitten olikin heinä nurin. Vihdoinkin!
Seuraavaksi piti hommata seipäitä, sillä meillä ei ollut niitä riittävästi ehjänä. Ja sitten vain heinät seipäille! Meitä oli valtaisa kahden ihmisen heinätyöporukka ja pari hikistä työpäivää. 52 seipäällistä nostettiin heiniä seipäille. Huh. Ikinä ei olla sellaista määrää heinää meidän pellolta tehty.
Myöhemmin naapuri tuli traktorin ja peräkärryn kanssa jelppaamaan, niin saatiin heinät kärryyn ja sisälle. Naapuri ajoi traktoria, yksi nosteli heinät kärryyn ja minun tehtäväni oli polkea heinät pienempään tilaan sisällä ja heitellä joukkoon runsaasti suolaa. Suola vie kosteutta ja parantaa heinien säilyvyyttä.
Eihän se heinämäärä meinannut mahtua mihinkään. Töitä sai tehdä ihan tosissaan, että heinä menee edes hieman pienempään tilaan ja silti se pursusi joka paikasta. Ovia ei meinannut saada auki tai kiinni, riippuen siitä mistä päin oli tulossa tai minne menossa.
Taas on kuitenkin urakka tehty ja vuohille ja marsuille on ruokaa koko talveksi. Olen enemmän kuin tyytyväinen.
