torstai 25. helmikuuta 2016

Onni on poissa

Vanha ystävämme Onni nukkui ikiuneen eilen illalla noin kello 20.30. Siskonpoika Voitto-Viljami, sisko Soma ja ihmisjäsenet hyvästelivät vanhan pukin ja lähtö oli rauhallinen.

Onni oli ensimmäisen kerran sylissäni vajaan parin viikon vanhana vuohitilalla, josta se Soman kanssa meille muutti. Poika jäi Soman kanssa vielä mamman maitoa juomaan, kunnes kaksikko täytti kolme kuukautta. Ensi kuussa Onnille olisi tullut mittariin 11 vuotta. Taisi papparaisella olla ihan hyvä elämä.

Onni oli kiltti, joskin itsepäinen pukinpökkelö ja voimiensa päivinä lauman johtaja ja komea poika. Remonttitaidot olivat tarpeen,  kun machomies välillä pisti Voitto-Viljamin kanssa karsinan säpäleiksi.

Se tykkäsi kovasti, kun sarvien välistä rapsutettiin ja oli varsin perso herkuille. Toissapäivänä herra herkutteli tovereidensa kanssa puolukkapipareilla. Vanhuuden merkit olivat jo nähtävissä, sillä Onnin kuulo heikkeni ja käytös muuttui rauhallisemmaksi. Viime päiviin asti Onni kuitenkin ulkoili toisten kanssa ja touhusi muutenkin normaalisti.

Hyvästi, Onni.