maanantai 30. lokakuuta 2017

Kiltti poika

Meidän Urho on kiltti poika. Se tietää, että sohvalle ei saa mennä. Jos possu joskus erehtyy pomppaamaan sohvalle, se saa heti torut. Ja kun pienen hetken olen kauempana, niin mitä siellä sohvalla onkaan?



keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Marsujen kodin sisustus

Marsuissa on monta hauskaa puolta, mutta yksi niistä on niiden häkin sisustaminen. Siinä pääsee käyttämään luovuuttaan ja kokeilemaan erilaisia ideoita.

Meillä Maltti ja Valtti asuttavat kahta marsuhäkkiä. Toinen tuli marsujen mukana, toisen ostin käytettynä. Poistimme häkeistä sivuovet ja kiinnitin häkit toisiinsa nippusiteillä oviaukot vastakkain. Häkkien välille rakennettiin silta, jota pitkin marsut voivat kulkea häkistä toiseen vapaasti. Näin marsuilla on tuplasti sen verran tilaa kuin kahdelle marsulle vähintään suositellaan ja jos velipojan naamataulu alkaa ärsyttämään, marsu voi marssia siltaa pitkin toisen häkin puolelle murjottamaan. Yleensä Maltti ja Valtti viihtyvät kuitenkin samassa paikassa.

Häkissä on tee-se-itse-mökki, joka on jaettu kahtia. Kumpikin marsu pääsee siis omasta ovestaan omaan yksiöönsä. Yksiössä ei taida muita huoneita ollakaan, kuin ruokakomero. Mökkiin kun tarjoillaan Maltin ja Valtin kuivamuona.

Marsuille on myös rakennettu pajusilta ja keinulauta. Molempien käyttöaste on jäänyt pienehköksi, mutta voihan niiden alle ainakin piiloutua.

Häkkien pohjalle olen kokeillut monenlaisia vaihtoehtoja: purua, haapahaketta, pikkupyyhkeitä ja pehmeitä mattoja.

Valtti pehmeällä matolla mökin edessä ja sillan juurella.


Puru on melkoisesti edullisempaa kuiviketta kuin haapahake. Se kuitenkin sotkee ja pöllyää. Kun marsu pinkaisee juoksuun, lentelee puru ympäriinsä. Haapahake (kauppanimi Mörttiröpö) on painavampaa, eikä pöllyä. Lisäksi puru voi aiheuttaa minulle hengitysoireita, haapahake ei niin tee. Kumpikin ajaa kuitenkin asiansa: toimii kuivikkeena.

Kuivikkeena voi käyttää myös pieniä pyyhkeitä tai helposti pestäviä pikkuisia mattoja. Ne ovat hyvä vaihtoehto siksi, että marsut tykkäävät pehmeästä. Pehmeällä matolla on kiva köllötellä. Monesti Maltti ja Valtti nukkuvat pehmeässä paikassa täydessä unessa, kun niiden häkin viereen hiipii katsomaan.

Pehmusteiden miinuspuoli on se, että marsujen pyykkiä pitää pestä usein. Meillä käytetään hajusteetonta pyykkipulveria ja sehän sopii hyvin myös marsujen pyyhkeille ja matoille.

Maltti tutustuu uuteen pehmukkeeseen, joka sattuu oikeasti olemaan lasten jakkaran irroitettava pehmuste.


Tällä hetkellä Maltin ja Valtin kotona suuri osa lattiapinta-alasta on pehmeiden pyyhkeiden ja mattojen peitossa. Toisessa häkissä on kissanhiekkalaatikko, jossa on purua. Siihen laatikkoon tarjoilen marsujen heinät ja tuoreet ruuat. Marsu nimittäin syö ja usein samalla pissaa tai kakkaa. Kun marsut siis syövät laatikossa, sotkua tulee ehkä hieman vähemmän.

Jotkut ovat onnistuneet opettamaan marsunsa pissaamaan yhteen paikkaan. Meillä kyllä pissaillaan mihin vain. Ja se tietenkin tarkoittaa säännöllistä siivoamista. Toisaalta on aina hauskaa, kun saa marsuille vaihdettua uuden sisustuksen. Se miellyttää silmää.


maanantai 16. lokakuuta 2017

Yleisön pyynnöstä

Haha! Onko vähän liioiteltu otsikko, kun yksi ihminen on tätä pyytänyt? On. Joka tapauksessa nyt tulee juttua marsuista, tarkemmin marsujen ruuasta.

En ole mikään marsujen sapuskan asiantuntija, mutta muutaman perusjutun olen oppinut matkan varrella. Meillä kun on ennenkin ollut marsuja. Ensimmäinen lemmikki lapsuudenkodissani oli marsu nimeltä Roosa Eliisa Nuuskunen. Se oli poikamarsu, mikä tosin selvisi vasta myöhemmin: Marsuneito Petra vietti aikaa Roosan kanssa ja vähän ajan kuluttua marsuja oli enemmänkin...

Nyt meillä majailevat marsuveljekset Maltti ja Valtti. Ne ovat marsujen tapaan veikeitä kavereita. Kun aamulla aukeaa jääkaapin ovi, alkaa häkissä melkoinen kiljunta: "Meillekin aamupalaa! Ethän unohda meitä?"

Maltti ja Valtti ovat kovia poikia syömään. Marsut käyttävätkin ison osan päivästä nimenomaan syömiseen ja ovat täysin kasvissyöjiä. Marsujen ruokavalion täytyy olla oikeanlainen, jotta ne eivät liho tai toisaalta kärsi puutoksista. Ruokaa pitää olla aina tarjolla, sillä marsu ei kestä paastoa.

Ruokajuomana marsut nauttivat vettä. Ja luonnollisesti sitäkin pitää olla aina saatavilla.

Heinä on tosi tärkeä osa marsun ruokavaliota. Sitä on kiva popsia ja se on hyvää ajanvietettä. Tärkein juttu heinässä on kuitenkin se, että se pitää suoliston bakteerikannan kunnossa ja siinä on kuitua. Heinää pitäisikin olla marsuille tarjolla aina.

Toinen tärkeä juttu on C-vitamiini. Ihmisen elimistö ei tuota C-vitamiinia, joten ihmisen täytyy saada tuo vitamiini ruuasta. Sama juttu on marsuilla. Siksi meillä marsut saavat C-vitamiinia kurkun päälle ripoteltuna tai juomavedessä. Marsujen kuivaruoka on myös C-vitaminoitu ja tietenkin ne saavat vitamiinia myös tuoreruuasta luonnostaan.

Maltti ja Valtti tykkäävät kovasti kurkusta ja voikukan lehdistä. Myös salaatti, tomaatti ja juurekset maistuvat. Hedelmistä kaksikko ei välitä ja marsut osaavat myös nirsoilla.

Marsut ovat jyrsijöitä ja niiden hampaat kasvavat koko ajan. Siksi marsuille pitäisi tarjoilla myös kovaa purtavaa. Maltti ja Valtti nakertavat mielellään oksia ja kuivaa leipää.

Maltti ja Valtti syövät kuivamuonaa, joka on tarkoitettu nimenomaan marsuille. Siinä on vitamiinia, siihen ei ole lisätty sokeria tai väriaineita, eikä se ole liian rasvaista. Herrojen kuivamuona tarjoillaan pienistä kipoista, jotka sijaitsevat marsujen mökissä. Oheisella videolla näkyy kyseinen ateriahetki ja lisäksi Maltti rouskii leipää.



Marsuilta kiellettyjä ruokia ovat peruna, sipulikasvit, sitrushedelmät, kaalit ja munakoiso.

Yksi hauska juttu marsujen ruuasta vielä: Marsut syövät omia kakkapapanoitaan. Se on lisäksi ihan viisasta, sillä ne saavat papanoista tärkeitä ravintoaineita.

perjantai 6. lokakuuta 2017

Peseytyminen on ihan okei, ehkä

Hygienia on tärkeä juttu, ainakin joidenkin nipottajien mielestä. Jos minä saisin päättää, en pesytyisi ikinä! Kerran viikossa minut kuitenkin pakotetaan suihkuun. Se on ikävää.

Palvelija pesee ihoni pesuvoiteella, koska ihoni on taipuvainen hilseilemään. Siedän sitä, koska minua kehutaan ja minulle syötetään herkkupaloja. Mutta jos minua alkaa kyllästyttää, karkaan paikalta kesken pesun.

En tykkää suihkusta, mutta kuuma vesi tekee kaikesta siedettävämpää. Kuivaaminen on ihan mukavaa. Ja ne kehut ja herkut.

Lopuksi palvelija rasvaa ihoni kookosöljyllä. Mitä tuhlausta! Minusta kookosöljy kannattaa nauttia sisäisesti.

Onneksi ensi torstain suihkuun on vielä pitkä aika.

Terveisin
Urho

Mielestäni tämä on oikea tapa käyttää kookosöljyä.

torstai 5. lokakuuta 2017

Hyvää eläinten viikkoa!

Eilen vietettiin Maailman eläinten päivää ja siitä alkaa Suomessa vietettävä eläinten viikko, joka jatkuu 10.10. asti. Tarkoituksena on nostaa esiin eläinten hyvinvointiin liittyviä asioita. Tänä vuonna eläinten viikon teemana ovat luonnoneläimet.


Minä jouduin eilen ihan konkreettisesti luonnoneläimen suojelutehtäviin äkkiarvaamatta...


Urho-possu, 5 kuukautta, oli juuri syönyt iltapalan kylppärissä, jossa herran ateriat tarjoillaan ympäristön sotkemisen minimoimiseksi. Tämän jälkeen Urho lähtee aina ulos pissalle ja kakalle ja niin tapahtui myös tällä kertaa.


Ulko-ovella meitä oli vastassa jotakin odottamatonta: kynnyksen kulmaan oli piiloutunut suuri sammakko, joka loikkasi ovesta sisään. Siinä tulikin hetkeksi pikkuinen show, sillä siat tykkäävät syödä esimerkiksi hyönteisiä, toukkia, etanoita ja SAMMAKOITA! Hikipisarat ehtivät kihota otsalle, kun mietin sekunnin sadasosien ajan, että miten nyt pitäisi toimia. Ja sitten toimin: Tuuppasin possuun vauhtia ja lykkäsin sen ovesta ulos, paiskasin oven kiinni ja aloin kaivaa sammakkoa kenkätelineen alta esiin. Sammakko pyristeli vastaan ja yritti loikkia karkuun. Sain sen lopulta suljettua käsieni sisään. Sen jälkeen sammakko päätyi takaisin ulos, mutta sen verran kauas talosta ja possusta, ettei se toivottavasti tule ihan heti uudelleen hankkiutumaan hankaluuksiin.


Urho ei tilanteesta ottanut erityisemmin nokkiinsa. Se ei ollut tainnut edes huomata, että sammakko tuli ovella vastaan. Herra juoksi vauhdilla pissapaikalle ja oli siellä hoitamassa hommiaan kun sammakkoepisodi oli ohi.


P.S. Urho oli myös eilen eläinlääkärissä saamassa tehosterokotteen sikaruusua vastaan. Poika oli saanut painoa muutamassa viikossa kilon verran. Urho painoi nyt 8 kiloa 400 grammaa.