maanantai 29. kesäkuuta 2015

Nivelrikko, välilevyn pullistuma, kroonisesti kuivat silmät, ruoka-aineallergia - vai ehkä jotain ihan muuta?

Raihnainen koiramme Rauli täytti lauantaina neljä vuotta. Raulin silmät ovat kroonisesti kuivat ja niitä rasvaillaan, Rauli syö erikoisruokaa, joka sopii koirille, jotka ovat allergisia suunnilleen kaikelle. Raulin ihoa on tutkittu useaan kertaan loisten ja ties minkä vuoksi, se kun hilseilee ja siinä on kaljuja laikkuja. Rauli liikkuu laiskasti, eikä oikein pääse sohvalle. Siksi sille on hankittu ortopedinen peti (samaa vaahtoa, jota ihmisten terveyssängyissäkin on). Aineenvaihduntakaan ei oikein toimi; se saa kerran päivässä ruokaa ja on silti paksu. Rauli on luonteeltaan tosi kiltti ja siksi onkin harmi, että sillä on monenlaista vaivaa.

Huonon liikkumisen vuoksi Raulia on nyt viime viikkojen aikana tutkittu. Meillä käynyt eläinlääkäri epäili, että voisi olla välilevyn pullistuma tai jopa nivelrikko. Koira kun vinkaisi, kun selkää paineltiin. Röntgeniin sitä mentiin lisätutkimuksiin ja särkylääkettä popsittiin ennen kuvauspäivää. Röntgeniä varten Rauli nukutettiin ja kuvattiin vaikka mistä kulmasta.

Röntgenkuvista paljastui - ei mitään. Eläinlääkäri ihmetteli. Sanoi, että koiralla on normaali määrä nikamia (niiden puute tai että niitä on liikaa on kuulemma mahdollista ja aiheuttaa tietenkin ongelmia), sen lonkat ovat lähes A-linjaiset. Myös Raulin kuntoluokitus oli korkea.

Onneksi olimme viisaan ja osaavan eläinlääkärin luona. Hän totesi, että koiran epämääräiset oireet ovat mysteeri ja otti verikokeita.

Viime viikolla, pari päivää ennen Raulin syntymäpäivää saimme diagnoosin: kilpirauhasen vajaatoiminta. Raulin arvot olivat ihan vinksallaan. T4 (joku kilpirauhasarvo) arvon pitäisi olla 17 ja 53 välillä, Raulilla se oli alle 2,1. Toinen arvo TSH pitäisi olla 0-0,5 ja Raulilla se oli 0,85. Myös muut kilpirauhasen toimintaan liittyvät arvot olivat viitearvojen ulkopuolella. Kaikki muut veriarvot olivat kunnossa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta tarkoittaa elinikäistä lääkitystä. Rauli saakin nyt thyroxinia kahdesti päivässä ja annostus ruuvataan kohdilleen aikaa myöten.

Kilpirauhasen vajaatoiminta oli kuitenkin ilouutinen. Se nimittäin saattaa selittää Raulin KAIKKI vaivat! Rauli ei ehkä olekaan kaikella mahdollisella tavalla sairas koira, vaan sillä on yksi ainoa sairaus, joka on hoidettavissa lääkkeillä. Suhteellisen helposti siis. Sairautta on tutkittu moneen otteeseen, mutta vasta nyt oli kasassa riittävästi tietoa, jotta eläinlääkäri osasi yhdistää ne yhdeksi kokonaisuudeksi ja tehdä tarvittavan verikokeen.

Rauli on jo pentuna kuulemma ontunut jalkojaan ja nyttemmin oireilu on pahentunut. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa epämääräisiä kipuja, kertoi eläinlääkäri. Raulilla on valkoisia laikkuja silmissään ja silmät on tutkittu ja todettu kroonisesti kuiviksi. Kyynelnestettä ei erity tarpeeksi. Kyynelerityksen määrä vähenee kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Vaaleat laikut silmissä voivat olla kolesterolikertymiä. Se kertoo aineenavaihdunnan toimimattomuudesta, samoin kuin lihavuuskin. Ja tämä liittyy myös kilpirauhasen vajaatoimintaan. Turkin ongelmat, hilse, kiillottomuus, kaljut laikut, kaikki kilpirauhasen vajaatoiminnan oireilua. Myös ruokavalio on mahdollista siis pian yrittää muuttaa allergiaruuasta tavalliseksi. Turkin ja ihon raju oireilu kun alunperin oli sykäys sitä kohti, että allergiaruokaan monen mutkan kautta päädyttiin.

Eläinlääkäri sanoi, että nyt kun sairaus löytyi ja lääkitys alkaa vaikuttaa, meillä on pian ihan eri koira. Jo nyt on havaittavissa iso muutos. Tänä aamuna sängyn vieressä heilutti häntäänsä pirteä hauva kun herätyskello soi. Talvella Raulia sai hinata väkisin sohvalta aamuisin pissalle. Nyt ulkona otetaan hyppyaskelia ja Rauli viihtyy touhuamassa (erityisesti sikakarsinan läheisyydessä ruuan toivossa) pihalla.

Koko loppuelämän kestävä sairaus voikin siis olla huippujuttu. :)

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Rokotuksia ja aurinkorasvaa

Kesäpossut ovat olleet meillä nyt noin puolitoista viikkoa. Nämä possukat ovat jo alkujaan paljon sosiaalisempia kuin aikaisemmat kärsäkkäät. Siispä niiden kesyttäminen on ollut helppoa, sitä ei käytännössä ole tarvittu lainkaan.

Kaksikosta Orvokki on rohkeampi. Se tekee uusiin ihmisiin ja eläimiin tuttavuutta aggressiivisen rohkeasti. Ei se ilkeä ole. Se vain tulee heti selvittämään kärsällä pökkimällä, että mikäs tuo tyyppi on. Ruusu on hieman varovaisempi, mutta sekin lähestyy uteliaasti vieraita.

Possut ovat olleet elämänsä alun sisällä, kuten tuotantosiat yleensäkin. Siksi niiden nahka ei siedä aurinkoa ollenkaan. Mutakylvyt auttaisivat ja antaisivat aurinkosuojaa, mutta possujen pitää opetella ja ymmärtää mutakylvyn merkitys ennen kuin siitä on apua. Possujen nahkaan onkin täytynyt suihkuttaa aurinkorasvaa. Ja siltikin Ruusun iho on kärähtänyt. Mutakylpypaikkakin possuilla on aitauksessaan, mutta sen kaikkia käyttömahdollisuuksia Ruusu ja Orvokki eivät ole vielä ymmärtäneet.

Eläinlääkärikin kävi rokottamassa possut sikaruusua vastaan. Se on ulkoileville sioille tärkeää, sillä pöpö on yleinen maaperässä ja voi tarttua ihmiseenkin. Siat houkuteltiin aitauksen pieneen, lukittavaan osaan, jossa niille tarjoiltiin herkkuja ja eläinlääkäri tuikkasi rokotteen. Se onnistui hyvin, vaikka paremminkin olisi voinut mennä. Minun olisi pitänyt tajuta, että herkkujen pitää olla tuttuja. Tarjoilin possuille porkkanaa, mutta eiväthän ne ymmärtäneet mitä se on, kun en ollut aiemmin porkkanaa antanut. Hyvin kaikki sujui silti.

Myös minipossut Vicky ja Daniel saivat rokotteen. Viimeksihän Vickyn kanssa tuli ongelmia, kun se ei tykännyt piikistä, vaan hyökkäsi eläinlääkäriä kohti. Tällä kertaa Vicky sai ruuan kärsän eteen ja lisäksi  se litistettiin levyn avulla seinää vasten niin, ettei se päässyt liikkumaan. Pikkupossujenkin osalta rokotus sujui hyvin.

Nyt toivotaan, että kaikki possut säilyvät terveinä ja että kesäpossut kasvavat isoiksi.