perjantai 19. heinäkuuta 2013

Kuka on kovin jätkä?

Meillä on siis tällä hetkellä kolme kukkoa; Suomalaista maatiaiskanaa edustava Vohveli, plymouth rock Rokkikukko ja jättikochin Herttakunkku. Jokaisella herralla on oma tarha ja oma kanaparvi. Tämä siksi, etteivät ukot ottaisi keskenään mittaa toisistaan.

Mainitsin joskus, että tarhojen väliin rakennettiin lauta-aita, sillä verkon läpi kukot voivat hölmöyksissään tapella. En kuitenkaan tainnut itsekään uskoa kuinka pönttöjä nämä machoilijat ovat.

Päästin eräänä päivänä Herttakunkun rouvineen vapaaksi pihamaalle. Ulkoilu oli hyvin lyhyt, sillä eiköhän Herttakunkku kiitänyt ensimmäisenä Vohvelin tarhan verkon taakse ja kaksikko alkanut taistella verkon läpi. Iskin kumisaappaan väliin ja hätyyttelin Herttakunkun takaisin omaan tarhaansa. Myös kanarouvat joutuivat luonnollisesti takaisin tarhaan.

Ajattelin, että ehkä sitten Rokkikukon porukka olisi fiksumpaa ja avasin niiden tarhan oven. Rokkikukko kun on ennenkin vältellyt konflikteja, niin en uskonut mitään tapahtuvan, enkä sitten seurannut tarkemmin kanojen touhua.

Vaan olipa Rokkikukkokin löytänyt uhittelevan puolensa ja ottanut yhteen Vohvelin kanssa verkon läpi. Tällä kertaa vaan en ollut vieressä erottamassa kaveruksia. Lopulta kun kanoja mentiin seuraavan kerran katsomaan, oli näky melkoinen. Kaksi kukkoa oli pää veressä yhteenoton seurauksena. Mutta sen lisäksi vanha ukko Vohveli roikkui pää alaspäin omassa tarhassaan. Se kun oli uhittelun tuoksinnassa lennähtänyt päin verkkoa ja jäänyt roikkumaan jalkansa pitkästä kannuksesta verkkoon.

No, haavat paranevat nyt pikkuhiljaa, eikä kannuksesta roikkumisestakaan koitunut Vohvelille harmia. Meillä taisi tämän kesän vapaan kanan elämä jäädä yhden kerran kokeiluksi. Josko sitten ensi kesänä ulkoillaan enemmän vapaana, kun Vohvelikin on muuttanut toiseen kotiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti