sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Hengitystieinfektio

Tänä aamuna ennen kahdeksaa kesäpossu Simasuu maata röhkötti maassa. Se oli nuopea, eikä tullut syömään eilen keitettyjä pottuja ja jauhomössöä. Ei syönyt, vaikka tarjosin neidolle ruokaa kärsän eteen.

Ensimmäinen toimenpide: kuumeen mittaus
Sian normaali lämpö on 38,5-39 astetta. Eläinlääkärin mukaan kaikki yli 39 astetta on jo kuumetta. Kuumemittari pyllyyn, (jolloin Simasuu nousi ylös) ja odotetiin muutama sekunti. Lämpöä 40,9 astetta, siis selvästi kuumetta. Possu myös yski ja hengitti raskaasti.

Seuraava toimenpide: Soitto päivystävälle eläinlääkärille
Päivystysvuorossa oli eläinlääkäri, joka on ennenkin meillä käynyt. Hän lupasi tulla lähituntien aikana.

Kolmas toimenpide: Asperin 500mg
Ei olisi syönyt, mutta pistin pillerin suupielestä sisälle. Annoin vain puolikkaan, kun en ollut ihan varma annostuksesta. Mussunmussun, sinne meni.

Ennen yhtätoista eläinlääkäri saapui. Käytiin katsomassa possua. Toinen kesäpossu, Herkkupeppu, olisi kovasti halunnut auttaa eläinlääkäriä tutkimuksissa ja maistella tämän lahjetta. Hätyyttelin sitä pois, että lääkäri saa työrauhan.

Ei sikaruusun oireita. Ovat toki rokotuksen sitä vastaan saaneet, mutta 100 prosenttinen turva se ei silti ole, sanoi eläinlääkäri. Sen sijaan keuhkoista kuului rahinaa. Diagnoosi; ilmeisesti hengitystieinfektio.

Simasuu sai heti pistoksena kipulääkettä ja toisen pistoksen antibioottia. Kuumeen pitäisi laskea iltaan mennessä ja ruokahalun palata huomiseksi. Asperiinia possulle saa antaa 500mg päivässä. Tarvittaessa voi antaa jopa tupla-annoksen, eli kaksi pilleriä päivässä. Asperiini auttaa kipuun ja kuumeeseen. Huomisen jälkeen sitä ei kuitenkaan enää pitäisi tarvita, sillä antibiootti alkaa vaikuttaa. Jos kuume kuitenkin jatkuu, soittelemme omalle eläinlääkärillemme.

Antibioottia saamme pistää 6ml päivässä niskaan oikealle tai vasemmalle puolelle. Keskelle niskaa ei kannata tuikata, ettei ranka vaurioidu. Neula tuikataan suoraan (eli 90 asteen kulmassa) niskaan. Kuuria jatketaan viiden päivän ajan. Jos kärsässä näkyy räkäklimppejä, piikittämistä voi tarvittaessa jatkaa jopa 2 viikkoa.

Se on jännä juttu, että kun on kyse ihmisistä, niin tarvitaan yleensä aina terveydenhuollon ammattitutkinto, (paitsi insuliinin pistämiseen riittää lyhyempi kurssitus,) kun lääkeaineita pistetään ruiskulla. Sen sijaan eläinten kanssa me tavistallaajat olemme jo useampaan otteeseen saaneet leikkiä lääkäriä. Kaikista pelottavinta oli, kun eläinlääkäri varoitti Soma-kutun lääkityksen kohdalla, että aina pitää vetää ruiskusta vähän takaisinpäin ennen lääkkeen ruiskuttamista. Jos ruiskuun tulee verta, pitää neula ottaa pois ja kokeilla toisesta paikasta. Nimittäin, jos tämän asian mokaa, kuttu kuolee. Siinä sitä sitten pistettiin ei-niin-osaavana lääketieteen maallikkona hikikarpalot otsalla, mutta Soma parani.

Tiedossa on vanhasta muistista sekin, että lääkkeen pistäminen vaikeutuu päivä päivältä, mikäli lääkekuuri tehoaa. Kun eläin alkaa parantua, se ei enää ole nuopea ja se oppii, että taas ne tulee ja kohta sattuu. Sitten juostaan karkuun tai parhaassa tapauksessa hyökätään päälle, kuten minisika Vicky teki silloin, kun oli jo mielestään riittävästi parantunut sairaudestaan.

Tällaisina aamuina kuin tänään, sitä toivoo, että ei olisi koskaan ottanut yhtään eläintä. Sen verran eläimen sairastuminen aina säikäyttää ja harmittaa. Toivotaan kuitenkin, että Simasuu paranee pian. Sehän on noista kahdesta possusta ollut se terveempi ja pulskempi. Sairastumisen myötä luultavasti possujen hienoinen pulskuusero tasoittuu tai sitten Herkkupepusta tulee jopa Simasuuta paksumpi possu.

Eläinlääkäri muuten totesi, että meidän kesäpossujen aitaus näyttää saavan osakseen tuotekehittelyä joka vuosi. Vuosi vuodelta aitaus näyttää muuttuvan paremmaksi. :) Jep, kokemus opettaa. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti