Meidän Daniel syntyi iltamyöhällä perjantaina 2. maaliskuuta 2012 yhdessä kahdeksan sisaruksensa kanssa. Ensimmäiset viikkonsa Daniel asui Orvokki-äitinsä hoivissa. Daniel muutti meille tasan kuuden viikon ikäisenä, perjantaina 13. huhtikuuta.
Danielistahan piti oikopäätä tulla Vickyn poikaystävä. Meillä siis on ennestään viisivuotias ruotsalainen prinsessa, minisika Vicky. Mutta ei se sitten mennytkään niinkuin Strömsössä, tai miten sitä sanotaan. Daniel nimittäin oli meille tullessaan ehkä marsun kokoinen, alle kahden kilon painoinen pienenpieni possu, kun taas Vicky on normaalikokoinen minisika, painoa ehkä 40-50 kiloa. Ei ollut tämä pari ihan sopusuhtainen, ei.
Olen aina jaksanut paasata siitä, että minun mielestäni sika on onnellinen, kun se saa elää sikamaista elämää lätissä, kieriä mudassa ja tonkia kärsällään. Mielestäni sika ei missään nimessä ole sisälemmikki. Mutta niin vain kävi, että en voinut noin pientä possua laittaa vuohilaan (eli talliin) omaan karsinaansa. Se oli siihen kertakaikkiaan aivan liian pieni.
Nyt meillä on jo kuukauden päivät ollut olohuoneen nurkassa koiran näyttelyhäkki, joka toimii Danielin väliaikaisena majoituksena. Daniel on häkissä öisin ja kun ihmisasukkaita ei ole kotona. Muuten se mennä touhottaa sisällä ihmisten, kahden kissan ja kahden koiran jatkona, nukkuu omistajansa kanssa päiväunia peiton alla sohvalla tai toimii pikkukissa Dobbyn leikkikaluna. Daniel on kasvanut paljon, muttei vieläkään ole mikään suurensuuri.
Myöskään Danielin ja Vickyn rakkaus ei syttynyt ensi silmäyksellä. Ensi tapaamisella Vicky nosti karvansa pystyyn ja uhitteli Danielille häkin läpi. Kun kaksikko myöhemmin ulkoili samaan aikaan, teeskenteli Vicky, että koko pikkupossua ei ole olemassakaan. Sitten Vickylle tuli kiima ja poikapossu, pallitonkin, kuten Daniel, alkoi kiinnostaa ja Vicky hyväksyi Danielin vähän läheisempään tuttavuuteen. Myös viime aikaiset yhteiset ulkoilureissut ovat osoittaneet, että kyllä tässä toimeen tullaan. Vieläkään ei kuitenkaan voida puhua kovin lämpimästä suhteesta possuparin kesken, Vicky torjuu ja Daniel väistää.
Suunnitelmissa on kuitenkin, että Daniel muuttaa vuohilaan piakkoin. Sille rakennetaan Vickyn karsinaan oma osio, josta se pääsee Vickyn puolelle, mutta Vicky ei pääse sen puolelle. Kaksikko voi siis tutustua, mutta Daniel pääsee halutessaan karkuun omalle puolelleen.
Danielin muutto on hieman haikea juttu, nyt kun on jo tottunut siihen, että meidän talossa sisällä asuu sika. Toisaalta taas jatkuva sianpaskan haju ja siivoaminen näyttelyhäkistä, yöllinen, erittäin kova kiljumalla toteutettu protestointi häkissä oloa vastaan ja kissanhiekkalaatikolla piknikin viettäminen puhuvat nuoren herran muuton puolesta. Toivotaan, että kaikki sujuu hyvin. :)
 |
| Tässä näkyy possujen todellinen kokoero |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti